Rural Youth Europe

Rural Youth Europe on eurooppalainen maaseudun nuorille suunnattu ja hallituksesta riippumaton kansalaisjärjestö. Vuonna 1957 perustetun järjestön tavoite on toimia kattojärjestönä edistäen ja aktivoiden maaseudun nuoria. Se tarjoaa kansainvälisiä koulutusmahdollisuuksia ja toimii välikätenä muiden kansalaisjärjestöjen, nuorisojärjestöjen ja julkisten laitosten välillä koko Euroopan tasolla. Rural Youth Europe on jäsentensä johtama organisaatio. Se on muodostettu ja sitä johdetaan demokraattisesti nuorten toimesta. Rural Youth Europen tavoitteena on kouluttaa nuoria ja tuoda tietoisuuteen maaseudun nuorten tilanteen ja sosiaaliset ongelmat. Se pyrkii ajamaan maaseudun väestön ja teollisuuden asiaa. Järjestö tukee uusien nuorisojärjestöjen muodostamista. Rural Youth Europe toimii yhteistyössä muiden eurooppalaisten nuorisojärjestöjen kanssa pyrkien aktiivisesti parantamaan maaseudun nuorten tilannetta, vastaamaan heidän ongelmiinsa ja puolustamaan heidän etuaan kansainvälisissä ja kansallisissa vaikutuselimissä. Järjestö pyrkii nostamaan suuren yleisön tietoutta maaseudulla asuvien nuorten kysymyksistä ja tarpeista ympäri Eurooppaa. Järjestön päätoimisto sijaitsee Helsingissä.

Historia

Rural Youth Europe perustettiin kansalaisjärjestönä vuonna 1957 Rendsburgissa, Saksassa. Järjestön alkuperäinen nimi oli European Committee for Young Farmers and 4H Clubs. Nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 2004. Idea järjestölle saatiin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin johtavat brittiläiset, pohjoismaalaiset ja keskieurooppalaiset maaseutujärjestöt ilmaisivat halunsa muodostaa koko Euroopan kattavan verkoston. Myöhemmin verkoston muodostamiseen liittyi mukaan myös etelä- ja itäeurooppalaisia järjestöjä. Tänä päivänä Rural Youth Europessa on mukana 20 jäsenjärjestöä 18 maasta. Heidän kauttaan yli 500 000 nuorta on osallisena järjestön toiminnassa. Järjestön perustamisen ideana oli yhdistää Länsi- ja Keski-Euroopan koulujen ulkopuoliset järjestöt pohjoismaalaisten kouluorganisaatioiden kanssa. Alkuvaiheessa järjestettiin paljon johtajakoulutusta, kursseja, seminaareja, vaihtoja ja muuta käytännön toimintaa idean sisällyttämiseksi. Alkuaikana toiminto rahoitettiin paikallisten rahoittajien voimin ja myöhemmin järjestö alkoi saamaan rahoitusta myös Euroopan neuvostolta ja Euroopan komissiolta.

Järjestön toiminta tänä päivänä

Nykyään Rural Youth Europe järjestää kolme tärkeää tapahtumaa vuosittain: kevätseminaarin, syysseminaarin ja kaikkien järjestöjen yhteisen Euroopan joukkokokouksen. Erityisesti Euroopan joukkokokouksella on pitkä historia ja se on olennainen osa järjestön toimintaa. Ensimmäinen kokous pidettiin vuonna 1960 Zuidlarenissa, Hollannissa. Rural Youth Europen hallinto koostuu hallituksesta ja yleiskokouksesta. Hallituksessa on korkeintaan 7 jäsentä ja ne noudattavat yleiskokouksessa päätettyjä toimintalinjoja, sekä vastaavat kaikesta liiketoiminnasta, jota yleiskokous ei ole ottanut hoitaakseen. Yleiskokoukseen osallistuu ainakin yksi jäsen jokaisesta jäsenjärjestöstä ja se kokoontuu kerran vuodessa. Kokouksessa valitaan lisäksi hallituksen jäsenet. Maaseudun nuorten asioiden hoitamisen ja heidän asemansa parantamisen lisäksi Rural Youth Europe järjestää vuosittaisen Youth Project of the Year -kilpailun, jossa nuoret kilpailevat omilla projekteillaan ja saavat lisänäkyvyyttä Euroopassa. Järjestöllä on myös syrjinnän ja rasismin vastainen Embrace2erase -kampanja, jonka tarkoitus on parantaa nuorten yhtenäisyyttä ympäri Eurooppaa.

Yhdistykset Suomessa

Suomen sanotaan olevan yhdistysten luvattu maa, sillä yhdistysrekisterissä on yli 100 000 järjestöä. Uusia yhdistyksiä perustetaan vuosittain jopa tuhansia, mutta niiden määrä on tästä huolimatta vähenemässä. Rekisteriä yhdistyksistä ylläpitää patentti- ja rekisterihallitus, joka vuonna 2017 poisti rekisteristä kymmeniä tuhansia toimimattomia yhdistyksiä. Rekisteriin kuuluu vain aatteellisia yhdistyksiä, eikä joukkoon lueta osuuskuntia, yhtiöitä tai muita yhteisöjä, joiden tarkoitus on tuottaa voittoa tai muuta välitöntä taloudellista etua tai joiden tarkoitusta tai toimintaa muuten määrittää taloudelliset intressit.

Rekisteröinnillä yhdistys saavuttaa oikeuskelpoisuuden, jolloin jäsenistö ei henkilökohtaisesti vastaa yhdistyksen velvoitteista. Aatteellisten yhdistysten toimintaa säätelee yhdistyslaki. Laissa on perusteet siihen, miten yhdistysten hallinto pitää järjestää. Toiminnan sisältö voi olla moninaista. Yhdistysten joukkoon kuuluvat niin poliittiset puolueet, etu- ja työmarkkinajärjestöt kuin myös erilaiset harrastuspiirit, urheiluseurat ja hyväntekeväisyysyhdistykset. Tässä artikkelissa tutustutaan kolmeen isoimpaan yhdistysten ryhmään, jotka on jaoteltu niiden toiminnan tarkoituksen mukaan. Tarkoitus tulee määritellä yhdistyksen säännöissä, jotka laaditaan jo järjestöä perustettaessa.

Kulttuuri yhdistää

Suomessa on eniten kulttuurialan yhdistyksiä, joita on lähes neljäsosa kaikista rekisteröidyistä yhdistyksistä. Suuri määrä ei koostu pelkästään eri taiteenalojen yhdistyksistä. Kulttuurialan yhdistyksiin lasketaan mukaan esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistykset, perinne-, kotiseutu- ja museoyhdistykset sekä kaikki tutkimukseen, tieteeseen ja opiskeluun liittyvät yhdistykset. Kulttuurialan yhdistysten joukkoon kuuluvat myös erilaiset monikulttuuriset yhdistykset, jotka ovat yleistyneet viime aikoina. Syitä eri kulttuurialan yhdistysten lisääntymiselle voi olla monia, ja yhdistyksiä muodostetaan esimerkiksi uusille taidemuodoille. Kyläyhdistysten määrä on moninkertaistunut todennäköisesti muun muassa kuntaliitosten myötä.

Urheilu- ja liikuntaseurat ovat yhdistyksiä

Urheiluseuralla tarkoitetaan yhdistystä, joka on perustettu liikunnan harjoittamiseksi. Kilpailuihin ja kilpailutoimintaan osallistuvat urheiluseurat ovat yleensä myös kansallisen lajiliiton jäseniä. Yhdistysrekisterissä on tällä hetkellä noin 20 000 urheiluseuraksi rekisteröityä yhdistystä. Arvion mukaan näistä noin puolet on tällä hetkellä toiminnassa. Urheiluseurojen toiminta on yleensä yleishyödyllistä ja jäsenmaksujen kerääminen verovapaata. Ammattiurheilua ei voidakaan harjoittaa yhdistyksessä, vaan se on useimmiten järjestetty osakeyhtiömuotoiseksi. Suomen ensimmäinen urheiluseura, Segelföreningen i Björneborg, perustettiin Porissa vuonna 1856 ja sen toiminta jatkuu edelleen.

Ammatti- ja elinkeinoala on Suomessa järjestäytynyt yhdistyksiin

Kolmanneksi suurimman yhdistysjoukon koostaa muun muassa ammattiyhdistykset ja henkilökuntayhdistykset. Ala on valmiiksi niin järjestäytynyt, että uusien perustettujen yhdistysten joukossa edelle menevät vapaa-ajan yhdistykset. Ammattialalla yhdistykset myös yhdistyvät isommiksi, jolloin niiden määrä laskee. Ammattiyhdistysliikkeiden toimijoita ovat ammattiliitot, jotka pyrkivät puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja ja -sopimuksia. Ammattiliitto muodostuu yleensä saman alan toimijoista ja työntekijöiden ammattiosastoista ja ammattiyhdistyksistä. Myös ammattiliitoilla kuin muillakin yhdistyksillä on laillinen oikeus järjestäytyä, ja Suomessa onkin pääasiassa kolme keskusjärjestöä; SAK, STTK ja Akava.

Suomen ylioppilaskuntien liitto opiskelijoiden asialla Suomessa ja Euroopassa

Vuonna 1921 perustettu Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on Suomen suurin kansallinen opiskelijajärjestö, joka kokoaa yhteen lähes 140 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa yhteisten etujen ja palveluiden ääreen. Liiton päämääräisenä tavoitteena on opiskelijoiden sosiaalisen aseman, toimeentulon ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen vaikuttamalla kansalliseen lainsäädäntöön. Jatkuvina kehityskohteina ovat muun muassa opintotuen suuruus, opiskelija-asuntojen riittävyys ja saatavuus ympäri Suomen ja opiskelijahintainen ravitseva ruokailu. Liittoon kuuluvat kaikki Suomen yliopistojen 14 opiskelijakuntaa sekä Snellman-korkeakoulu. Opiskelijoiden etujen ja oikeuksien ajamisen lisäksi järjestön toiminta kohdistuu koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan, kansainvälisiin asioihin sekä työllistymiseen, tasa-arvoon ja ympäristökysymyksiin. SYL liittyi hiljattain myös SETA:n kannatusjäseneksi. SYL valvoo opiskelijoiden etua myös Euroopan unionin parlamentissa ja komissiossa, ja on Eurooppalaisen kansallisten korkeakouluopiskelijaliittojen yhteenliittymän ESU:n (European Students’ Union) jäsen. Vuodesta 2008 lähtien SYL on ollut osana myös Opiskelijoiden liikuntaliittoa. Liiton puheenjohtajan Riina Lumpeen lisäksi SYL:issä työskentelee 11 palkattua toimihenkilöä.

Suomen ylioppilaskuntien liiton tarjoamat palvelut

Opiskelijoiden äänitorvena toimimisen lisäksi Suomen ylioppilaskuntien liitto tarjoaa merkittäviä etuja ja palveluita opiskelijoille. Oikeus opiskelijaetuihin ja opiskelijakorttiin on liitännäinen SYL:in vuosittain maksettavaan jäsenyyteen. Sekä opiskelijakortin että opiskelija-alennukset tarjoaa Frank-järjestö, joka kokoaa yhteen kaikki opiskelijoille suunnatut edut Suomessa niin ruoan, hyvinvoinnin kuin vapaa-ajan tuotteiden ja palveluidenkin saralla. Frank, jonka perustamisessa SYL on ollut osana, tarjoaa myös näppärän Frank-sovelluksen, jossa perinteisen muovisen opiskelijakortin saa digitaalisena versiona ja opiskelija-alennukset suoraan mobiililaitteeseensa. Tärkeä osa SYL:iä on vuonna 1954 perustettu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, joka yhä nykypäivänäkin tarjoaa laadukkaita terveydenhuoltopalveluita yliopisto-opiskelijoille niin yleis-, mielen- kuin suunterveydenkin alalla. Frankin ja YTHS:n lisäksi SYL on jäsenenä opiskelijoiden mielen hyvinvointia edistävässä Nyyti ry:ssä ja Suomen opiskelija-asuntoyhteisöjen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö SOA ry:ssä. SYL:in uusin aluevaltaus on ensimmäistä kertaa vuoden 2017 syksyllä järjestetty kansainvälinen Dare to Learn -oppimistapahtuma, jossa opiskelijat pääsevät innovoimaan parempaa tulevaisuuden oppimista.

Suomen ylioppilaskuntien liiton jäsenyys

Suomen ylioppilaskuntien liiton jäsenyys on pakollinen kaikille suomalaisten yliopistojen tutkinto-opiskelijoille. Koska SYL on sateenvarjojärjestö paikallisille ylioppilaskunnille, jokainen korkeakouluopiskelija liittyy järjestöön oman opiskelijakuntansa kautta maksamalla vuosittaisen jäsenmaksun. Vaihto-opiskelijat sen sijaan ovat oikeutettuja liittymään liiton jäseniksi sillä ehdolla, että opiskelevat Suomessa yli kolme kuukautta tähdäten yliopisto-tutkintoon, eivätkä maksa opiskelustaan lukukausimaksuja. Suomen ylioppilaskuntien liitossa ylimpänä päättävänä elimenä toimii kerran vuodessa järjestettävä sääntömääräinen liittokokous, jossa jäsenjärjestöjen valitsemat opiskelijat päättävät muun muassa liiton toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja hallituksesta. Suomen ylioppilaskuntien liitto tarjoaakin opiskelijoille mahdollisuuden osallistua poliittiseen toimintaan ja kannustaa ottamaan osaa järjestön toimintaan ja päätöksentekoon sen alemmillakin tasoilla. SYL:in toiminnassa mukana oloa pidetään erinomaisena meriittinä, joka tarjoaa hyvät valmiudet poliittisen uran alkuun. Useat kuuluisat ja menestyneet päätöksentekijät, kuten Suomen entinen presidentti Tarja Halonen ja Nokian entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila, ovatkin käynnistäneet uransa Suomen ylioppilaskuntien liiton toiminnan parissa.

Suomen Keskustanuoret – Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö

Vuonna 1945 perustettu Suomen Keskustanuoret on suomalaiseen keskustapuolueeseen kuuluva nuorten ylläpitämä järjestö, joka yli 17 000:lla jäsenellään muodostaa Suomen suurimman poliittisen nuorisojärjestön. Suomen Keskustanuorten aatteiden ja toiminnan kulmakiviä ovat erilaisuuden ja omalaatuisuuden hyväksyminen, vastuulliseen aikuisuuteen ja kansalaisuuteen kasvattaminen sekä läheisen ja aidon suhteen ylläpitäminen luontoon ja ympäristöön unohtamatta niiden vastuullista ja kestävää hyödyntämistä. Järjestö kuvailee olevansa leimallisesti demokratiajärjestö, jossa vaikuttaminen koostuu aloitteellisuudesta, äänestämisestä ja uuden oppimisesta.

Suomen Keskustanuorten hallitukseen kuuluu 12 vakinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Suvi Mäkeläinen. Järjestön jäsenet ovat automaattisesti myös Suomen Keskustapuolueen jäseniä. Järjestön perustana toimivat paikalliset kuntien ja kaupunginosien Keskustanuoret ja sen muodostaa liiton 17 piirijärjestöä ja niiden lukuisat osastot. Suomen Keskustanuorten kansainvälisiä kattojärjestöjä ovat Pohjoismaiden Keskustanuoret (NCF), Euroopan liberaalinuoret (LYMEC) ja Maailman Liberaalinuoret (IFLRY). Suomen Keskustanuoret on myös SETA:n kannatusjäsen.

Nuorisojärjestön historiasta

Suomen Keskustanuoret, alkuperäiseltä nimeltään Maaseudun Nuorten Liitto, perustettiin Salossa vuonna 1945. Järjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kansanedustaja Johannes Virolainen. Järjestön vuoden -52 ensimmäinen poliittinen periaateohjelma oli huolissaan nuorten muuttamisesta pois maalta ja suunnitteli ratkaisuna maalaiskylistä ja puutarhamaisista kaupungeista rakentuvaa yhteiskuntaa. Vaikka yli 70-vuotiaan järjestön kannattajamäärät ovatkin tippuneet radikaalisti 80-luvulta lähtien sen 30 000:sta jäsenestä noin 17 000:ään, Suomen Keskustanuoret pitää yhä paikkansa Suomen suurimpana poliittisena nuorisojärjestönä.

Suomen Keskustanuorten arvot

Suomen Keskustanuoret painottavat ihmisläheisyyttä yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohtana. Järjestön neljä perusarvoa ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja sivistys. Keskustanuoret luottaa ihmisten henkiseen kehitykseen ja sivistykseen yhteiskunnan kehittymisen perustana. Kansalaisten hyvinvoinnin henkinen puoli on järjestön aatteiden keskiössä, ja Keskustanuoret korostaakin yksilön kehitystä niin opiskelun, työn, harrastusten, itseilmaisun kuin suvaitsevaisuudenkin saralla. Myös sukupolvia ja kansaa yhdistävä kulttuuri on itsessään arvo Keskustanuorille: paikallisen monimuotoisen kulttuurin tulee näkyä ja perinteisen kulttuurimaiseman ylläpitämistä on tuettava.

Kansallista, alueellista ja kansainvälistä vaikuttamista

Suomen Keskustanuoret vaikuttaa niin alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin sektorilla. Järjestö puhuu alueellisen tasavertaisuuden puolesta ja painottaa kotiseudun tärkeyttä ihmisyydelle. Kansainvälisellä tasolla järjestö vaikuttaa globaaleihin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen, kehitysyhteistyöhön, kauppaan ja turvallisuuteen. Keskustanuorten kansainvälistä toimintaa hallinnoi yhdessä Keskustaopiskelijoiden kanssa muodostettu kv-jaosto. Järjestö myös lähettää edustajiaan kansainvälisten kattojärjestöjensä tapaamisiin ja kokouksiin. Suomen Keskustanuorten tehtävänä on myös tuoda tuoreita, erilaisia ja haastaviakin näkökulmia järjestön emopuolueen toimintaan. Lisäksi Keskustanuoret julkaisee Juuri-aikakauslehteä neljästi vuodessa.

Suomen Keskustanuorten poliittiset näkemykset

Keskustanuoret nostaa esille esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tärkeyden ja potentiaalin Suomessa, eläinten oikeuksien tukemisen, suomalaisten luonnonvarojen hyödyntämisen ja Itämerestä huolehtimisen. Keskustanuoret kannattaa matalaa mutta progressiivista verotusta, äänestysikärajan laskemista sekä suomalaisen eläkejärjestelmän uudistamista. Keskustanuoret pitää EU-maiden välistä yhteistyötä oleellisena, mutta ei kannata maanosan kattavaa liittovaltiota. Nuorisojärjestön ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä ovat olleet esimerkiksi kriittisyys Nato-jäsenyyttä kohtaan ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Lisätietoa Suomen Keskustanuorten poliittisista näkemyksistä ja arvoista löydät järjestön internetsivuilta osoitteesta keskustanuoret.fi.