Suomen sanotaan olevan yhdistysten luvattu maa, sillä yhdistysrekisterissä on yli 100 000 järjestöä. Uusia yhdistyksiä perustetaan vuosittain jopa tuhansia, mutta niiden määrä on tästä huolimatta vähenemässä. Rekisteriä yhdistyksistä ylläpitää patentti- ja rekisterihallitus, joka vuonna 2017 poisti rekisteristä kymmeniä tuhansia toimimattomia yhdistyksiä. Rekisteriin kuuluu vain aatteellisia yhdistyksiä, eikä joukkoon lueta osuuskuntia, yhtiöitä tai muita yhteisöjä, joiden tarkoitus on tuottaa voittoa tai muuta välitöntä taloudellista etua tai joiden tarkoitusta tai toimintaa muuten määrittää taloudelliset intressit.
REKISTERÖINNILLÄ YHDISTYS SAAVUTTAA OIKEUSKELPOISUUDEN, JOLLOIN JÄSENISTÖ EI HENKILÖKOHTAISESTI VASTAA YHDISTYKSEN VELVOITTEISTA. AATTEELLISTEN YHDISTYSTEN TOIMINTAA SÄÄTELEE YHDISTYSLAKI. LAISSA ON PERUSTEET SIIHEN, MITEN YHDISTYSTEN HALLINTO PITÄÄ JÄRJESTÄÄ. TOIMINNAN SISÄLTÖ VOI OLLA MONINAISTA. YHDISTYSTEN JOUKKOON KUULUVAT NIIN POLIITTISET PUOLUEET, ETU- JA TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT KUIN MYÖS ERILAISET HARRASTUSPIIRIT, URHEILUSEURAT JA HYVÄNTEKEVÄISYYSYHDISTYKSET. TÄSSÄ ARTIKKELISSA TUTUSTUTAAN KOLMEEN ISOIMPAAN YHDISTYSTEN RYHMÄÄN, JOTKA ON JAOTELTU NIIDEN TOIMINNAN TARKOITUKSEN MUKAAN. TARKOITUS TULEE MÄÄRITELLÄ YHDISTYKSEN SÄÄNNÖISSÄ, JOTKA LAADITAAN JO JÄRJESTÖÄ PERUSTETTAESSA.
KULTTUURI YHDISTÄÄ
Suomessa on eniten kulttuurialan yhdistyksiä, joita on lähes neljäsosa kaikista rekisteröidyistä yhdistyksistä. Suuri määrä ei koostu pelkästään eri taiteenalojen yhdistyksistä. Kulttuurialan yhdistyksiin lasketaan mukaan esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistykset, perinne-, kotiseutu- ja museoyhdistykset sekä kaikki tutkimukseen, tieteeseen ja opiskeluun liittyvät yhdistykset. Kulttuurialan yhdistysten joukkoon kuuluvat myös erilaiset monikulttuuriset yhdistykset, jotka ovat yleistyneet viime aikoina. Syitä eri kulttuurialan yhdistysten lisääntymiselle voi olla monia, ja yhdistyksiä muodostetaan esimerkiksi uusille taidemuodoille. Kyläyhdistysten määrä on moninkertaistunut todennäköisesti muun muassa kuntaliitosten myötä.
URHEILU- JA LIIKUNTASEURAT OVAT YHDISTYKSIÄ
URHEILUSEURALLA TARKOITETAAN YHDISTYSTÄ, JOKA ON PERUSTETTU LIIKUNNAN HARJOITTAMISEKSI. KILPAILUIHIN JA KILPAILUTOIMINTAAN OSALLISTUVAT URHEILUSEURAT OVAT YLEENSÄ MYÖS KANSALLISEN LAJILIITON JÄSENIÄ. YHDISTYSREKISTERISSÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ NOIN 20 000 URHEILUSEURAKSI REKISTERÖITYÄ YHDISTYSTÄ. ARVION MUKAAN NÄISTÄ NOIN PUOLET ON TÄLLÄ HETKELLÄ TOIMINNASSA. URHEILUSEUROJEN TOIMINTA ON YLEENSÄ YLEISHYÖDYLLISTÄ JA JÄSENMAKSUJEN KERÄÄMINEN VEROVAPAATA. AMMATTIURHEILUA EI VOIDAKAAN HARJOITTAA YHDISTYKSESSÄ, VAAN SE ON USEIMMITEN JÄRJESTETTY OSAKEYHTIÖMUOTOISEKSI. SUOMEN ENSIMMÄINEN URHEILUSEURA, SEGELFÖRENINGEN I BJÖRNEBORG, PERUSTETTIIN PORISSA VUONNA 1856 JA SEN TOIMINTA JATKUU EDELLEEN.
AMMATTI- JA ELINKEINOALA ON SUOMESSA JÄRJESTÄYTYNYT YHDISTYKSIIN
Kolmanneksi suurimman yhdistysjoukon koostaa muun muassa ammattiyhdistykset ja henkilökuntayhdistykset. Ala on valmiiksi niin järjestäytynyt, että uusien perustettujen yhdistysten joukossa edelle menevät vapaa-ajan yhdistykset. Ammattialalla yhdistykset myös yhdistyvät isommiksi, jolloin niiden määrä laskee. Ammattiyhdistysliikkeiden toimijoita ovat ammattiliitot, jotka pyrkivät puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja ja -sopimuksia. Ammattiliitto muodostuu yleensä saman alan toimijoista ja työntekijöiden ammattiosastoista ja ammattiyhdistyksistä. Myös ammattiliitoilla kuin muillakin yhdistyksillä on laillinen oikeus järjestäytyä, ja Suomessa onkin pääasiassa kolme keskusjärjestöä; SAK, STTK ja Akava.